Puheet 2006
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe Savo-Karjalan Faktoreiden 70 vuotisjuhlatilaisuudessa Kuopiossa 18.11.2006
Onnittelen Savo-Karjalan Faktoreita seitsemänkymmenvuotisen taipaleen johdosta. Kiitän yhdistystä oman ammattikunnan ja koko Itä-Suomen hyväksi tekemästä arvokkaasta työstä. Toivotan Savo-Karjalan Faktoreille myös tulevaisuudessa onnea ja menestystä.
Marraskuun 16. päivänä 1936 perustetun Kuopion Faktorikerho-nimisen yhdistyksen säännöissä todetaan: "Tarkoituksena on olla etupäässä Kuopiossa asuvien faktoreiden ja muiden graafisella alalla toimivien työnjohtajien yhdyssiteenä, toimia jäsentensä ammattitaidon ja taloudellisen aseman kohottamiseksi sekä yleensäkin edistää graafisen alan kehitystä." Kerhon nimihän muuttui vuonna 1948 Savo-Karjalan Faktorikerhoksi ja kolmekymmentä vuotta myöhemmin Savo-Karjalan Faktorit Ry:ksi.
Kerhon sääntöjen tarkoituspykälä on pitänyt ajan tasaisuutensa vuosikymmenten kulutuksessakin. Ensimmäinen tarkoitus "toimia yhdyssiteenä" on erityisen tähdellinen johtuen faktoreiden jäsenkentän moninaisuudesta, heterogeenisuudesta. Jäsenet työskentelevät vaihtelevissa työtehtävissä, jonka takia verkottuminen ja yhteistyö sekä yhteydenpito on erityisen tärkeää. Viittaus jäsenten ammattitaidon ja taloudellisen aseman kohottamiseen on puolestaan etu- ja ammattijärjestön ydintehtäviä. Faktoriliitto solmi ensimmäisen työehtosopimuksensa niinkin myöhään kuin vuonna 1971. Edunvalvonta pysyy keskeisessä asemassa. Liiton arvovaltaa kohotti liittyminen STTK:hon saman vuoden loppupuolella. Kolmas tehtävä, graafisen alan yleinen kehittäminen, on selvä yhteiskuntapoliittinen kannanotto. Halutaan toimia yhteisen edun hyväksi.
Kirjapainotoiminnalla on juurensa kaukana historiassa. Suomessa se alkoi Turussa vuonna 1642 Turun yliopiston hoteissa. Kuopio oli nopein sisämaan kaupungeista, kirjapainotoiminta alkoi vuonna 1843. Joensuu pääsi tähän luokkaan vuonna 1874, Iisalmi vuonna 1896 ja Kainuu vuosien 1898-99 vaihteessa. Juuret ovat siis 1800-luvulla. Kirjapainotoiminta mahdollisti Itä-Suomessa paikallisten sanomalehtien perustamisen, jolla on ollut merkittävä vaikutus kansan yleissivistyksen ja valistuksen kannalta. Esimerkki tästä Savon Sanomat, joka täyttää 100 vuotta syksyllä 2007. Todettakoon sekin, että Savon Sanomat on yksi niistä tänäänkin toimivista lehdistä, jotka syntyivät eduskuntauudistuksen ja puolueiden perustamisen aikoina.
Savo-Karjalan Faktorit edustavat vankkaa historiallista perinnettä. Tämä on mahdollistanut sen, että kansa on päässyt tiedon ja valistumisen piiriin. Niin se on tulevaisuudessakin. Painettu sana - lehti ja kirja - ei häviä eikä menetä merkitystään. Samaa ammattitaitoa tarvitaan myös sähköisessä viestinnässä.
Varaudumme uhkiin yhteisvastuullisesti
Tämän ajan turvallisuus on laaja-alaista ja moniulotteista. Kysymys ei ole pelkästään perinteisistä sotilaallisista uhkista, vaan kaikista valtiomme, yhteiskuntamme ja väestömme turvallisuutta horjuttavista riskeistä ja onnettomuuksista. Niihin vastaaminen ja niiden hallitseminen edellyttää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän ja valtiovallan saumatonta yhteistyötä. Tällainen yhteisvastuullisuus on suomalainen malli ja tapa toimia.
Kokemus on osoittanut, että varautuminen normaaliolojen häiriöihin ja onnettomuuksiin on usein parasta varautumista myös kaikkein pahimpien tilanteiden varalta. Yritysten varautumisen lähtökohtana ovat tietysti liiketoiminnan perusteet, asiakkaan kanssa tehdyt sopimukset ja näihin liittyvät riskien hallinta. Jos tämä ei riitä yhteiskunnan näkökulmasta, varautumisvastuita täydennetään lainsäädännöllä. Varautumisesta aiheutuvia kuluja voidaan erikseen myös korvata julkisin varoin.
Varautumisessa tärkeimmässä asemassa ovat toimitilat, ajoneuvot ja kuljetukset, raaka-aineet, energia ja muut tuotantopanokset sekä tietojenkäsittely ja tietoliikenne. Näiden kaikkien eteen yhteiskunnassamme on tehty varautumistyötä. Julkisen hallinnon ja yritysten riippuvuuden lisääntyessä molemminpuoliset velvoitteet sisällytetään jatkossa palvelusopimuksiin. Niitä testataan valmiusharjoituksin.
Tämän päivän tietoyhteiskunnassa graafinen ala on täysin riippuvainen sekä tietojärjestelmien, sähköisen tiedonsiirron että sähköenergian saannin turvaamisesta. Nämä palvelut muodostavat tietoyhteiskunnan kolmijalan. Ne on siksi nimetty juuri tarkistetussa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa varautumisen painopistealueiksi. Tämä on esimerkki siitä, miten valtiovalta omalla toiminnallaan pyrkii varmistamaan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Tässä lehden- ja kirjapainoala edustaa erästä eniten tietoyhteiskuntapalveluihin perustuvaa yritysryhmää.
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen onnistuu vain hyvin toimivalla yhteisvastuuhengellä. Tämä on ainutlaatuinen toimintamalli, johon tutustutaan ulkomailta Yhdysvaltoja myöden sangen kiinnostuneina.
Kuusi teesiä Itä-Suomen tulevaisuudesta
Meidän itäsuomalaisten on ensinnäkin pidettävä huoli siitä, että poliittinen äänemme kuuluu myös jatkossa niin Helsingissä kuin Brysselissäkin. Järeä poliittinen vaikuttaminen on lähtökohta. On pidettävä huoli siitä, että Itä-Suomen poliittinen voima ei ehdy esimerkiksi vaalipiirien uudistamisen yhteydessä.
Toisekseen aloitteellisuus palkitaan. Mahdollisuuslähtöinen asioihin vaikuttaminen tuo varmasti paremman tuloksen kuin ongelmiin vaipunut vaikertelu. Nopeus palkitaan, hitaiden kohtalo määrätään ylhäältä. Sitä oppia kannattaa soveltaa myös Kallansiltojen rakentamiseen, Kuopiosta lähtien.
Kolmanneksi omista itäsuomalaisista vahvuuksista on otettava kaikki mahdollinen hyöty irti. Luonto, uusiutuvat luonnonvarat, turvallisuus, osaaminen, itäsuomalaisuus - on nojattava näihin ja luotettava itseensä. Itäsuomalaiset sopeutuvat uuteen ja omaksuvat juohevasti uusia asioita. Meillä on kyky luovia oudoissakin olosuhteissa. Osaamme luoda yhteistyöverkostoja.
Neljänneksi osaaminen ratkaisee. Onneksi meillä Itä-Suomessa on yliopistojen lisäksi hyvin toimivia ammattikorkeakouluja ja korkeatasoista ammattikoulutusta. Rakennetaan niistä voimatekijä. Korostan erikseen ammattiosaajia. Niin yritykset kuin julkinen hallintokin tarvitsevat jo nyt kipeästi kädentaitoja ja ammattiosaajia. Tehdään tästä valtti. Lähtökohdat ovat hyvät.
Viidenneksi Itä-Suomi tarvitsee tuekseen niin täällä, Helsingissä kuin Euroopassakin taitavia puolestapuhujia ja yhteistyön virittäjiä. Itä-Suomi on savolaisten, karjalaisten ja kainuulaisten kotiseutu. Yhteistyön taipaleella menneisyydessä on ollut ristiriitaisiakin vaiheita, mitäpä niitä kieltämään. Meillä itäsuomalaisilla on menestystä vain yhteistyön tiellä. Se koskee erityisesti yliopistojen ja koulutuksen mahdollisuuksien yhdistämistä ja voimavarojen tehokasta hyödyntämistä. Olkaamme vastuuntuntoisia itäsuomalaisia ja isänmaallisia suomalaisia.
Itä-Suomen voima tulee kaikista itäsuomalaisista, niin ihmisistä kuin alueistakin. Voimat on koottava. Yhteisyys heijastuu myönteisesti myös ulospäin.